Opiskelin nuoruudessani useita vuosia klassisen kitaran soittoa Porvoon musiikkiopistossa. Vaikka klassiselle kitaralle on sävelletty paljon hienoa musiikkia, kaipasin jo tuolloin opintoihin enemmän luovuutta ja musiikin tulkintaa opettavaa ainesta. Myöhemmin kiinnostuinkin säveltämisestä ja lopulta musiikin äänittämisestä, miksaamisesta ja masteroinnista. Oman musiikin kautta opin kuuntelemaan myös muiden tekemää musiikkia aivan uudella tavalla.

​

Haluankin sävellykselläni rohkaista jokaista musiikin opiskelijaa äänittämään omaan soittoaan sekä säveltämään omaa musiikkia. Nykyisillä kännyköillä tai tietokoneiden ilmaisohjelmilla ja kohtuuhintaisella mikrofonilla pystyy äänittämään omaa soittoa varsin laadukkaasti. Oman soiton kuuleminen paljastaa lahjomattomasti lisäharjoitusta kaipaavat kohdat sekä toisaalta palkitsee onnistuneen esityksen, jota on mukava myöhemminkin kuunnella. Oman soiton kuuleminen opettaa myös kuuntelmaan tarkemmin omaa soittoa sekä nopeuttaa opeteltavan aineiston muistamista. Esimerkiksi Feel The Flow -äänityksen jälkeen huomasin kaipaavani esitykseeni hieman ennemmän tempoa, joskaan en lähtenyt sävellystäni uudelleen äänittämään. Lopullinen äänite on toisaalta koostettu useista peräkkäisestä äänityksestä, eli live-esitystä varten kappaletta pitäisi harjoitella vielä ahkerasti. Muutin jopa vielä yhden sävelen soittoni mukaisesti!

​

Oman säveltämisharrastukseni tärkein hetki oli erään suomalaisen säveltäjän toteamus, että säveltämistä voi harjoitella ja opetella siinä missä soittamistakin. Jopa siitä huolimatta, että osasin soittaa vain muiden säveltämää musiikkia useiden vuosien soittamisen jälkeen?

​

Tärkein säveltämiseen liittyvä oivallukseni oli aloittaa yksinkertaisesti yhdestä musiikillisesta ajatuksesta tai tahdista, jatkaa seuraavana päivänä toisella tahdilla ja viikossa minulla olikin jo koossa jonkinlainen musiikillinen ajatelma. Ajattelin, että sävellän vain itselleni ja mietin millaista musiikkia halusin soittaa. Jatkoin keräämällä erilaisia soittotekniikoita, joista pidän: arpeggioita, glissandoja, trillejä ja huiluääniä, joita siten kokeilin ja yhdistelin toisiinsa tahti kerrallaan: sävellys voisi loppua vaikkapa huiluääniin? Jokin arpeggio-osuus? Opettelin perusasioita säveltämisestä: Saman toistamisen sijasta lisäsin kertauksiin variaatioita "kehittelemään" sävellystä. Laskevien sävelkulkujen vastapainoksi päätin melodian nousevaan sävelkulkuun, soitin sekä otelaudan ala- että yläosassa. Entäpä tempo- tai sävellajimuutos? Kaksi erilaista osaa? Tahti kerrallaan sävellys muotoutui ja soittelin sitä samalla, kun katsoin uutisia- tai Schwarzeneggerin elokuvaa, jolloin jokin idea saattoi syntyä varsin vahingossa. Jossain vaiheessa tajusin, että sävellys eteni vaivattomasti ja osat olivat loksahtaneet paikalleen! Lopullinen tarkastus: oliko sävellyksessä riittävästi vastakohtia, pianoa-fortea, hidasta-nopeaa, agressiivisuutta-pehmeyttä, otelauta hyödynnetty ja sävellys etenee luontevasti? Mukava fiilis, ei mitään säveltaiteen kuolematonta helmeä, vaan oma sävellys ja ajatus seuraavasta sävellyksestä "The Flow Of Life - A Day In Iceland", jossa homma ns. karkasikin lapasesta (video "TEKIJÄSTÄ/TUOTANTOA" -välilehdellä), jossa soitan mm. kitaroita, viuluja/ celloa/kontrabassoa muutamassa "deskissä", huilua, klarinettia sekä oboeta virtuaalisten soittimien ohjelmoinnin lisäksi;-D

​

Edellä olen kuvannut Feel The Flow -sävellyksen syntyä. Olennaista sen esittämisessä on, että jokainen esittäjä tekee siitä oman tulkintansa ja löytää oman "flownsa" sen esittämiseen, mistä syystä en ole merkinnyt nuotteihin tempoa tai muitakaan tulkintaohjeita. Oma äänitykseni on vain yksi mahdollinen esitystapa ja olen toisinaan soittanut jälkimmäisen osan jopa kaksinkertaisella nopeudella, toistaen kunkin "musiikillisen idean/tahdin" kahteen kertaan, jolloin sävellyksen vaikeustaso nousee merkittävästi.

​

Kuuntelen myös mielelläni oman tulkintasi sävellyksestäni, mikäli lähetät sen äänitiedostona minulle. Toivon edelleen joskus kuulevani sävellyksiäni vaikkapa jossain oppilasillassa. Saa kutsua!

​

Tampereella 2.3.2019

​

Jyrki Jokinen